Koronainfo

Sulkemiskorvauksen haku alkoi 12.5. klo 9. Tuki koskee käytännössä niitä yrityksiä, jotka joutuivat maaliskuun alkupuolella sulkemaan ovensa. Siten tuki koskee mm. ravintoloita, baareja, sisäliikuntapaikkoja, kuntosaleja yms.

Valtiokonttori on koonnut sivuilleen tietoa korvauksesta ja lisäksi löydät omat tärkeimmät tärppimme tästä artikkelista.

Sulkemiskorvaus vaikuttaisi olevan euromääräisesti huomattavasti suurempi, kuin mitä yleinen kustannustuki on ollut.

Sulkemiskorvauksen hakuaika jatkuu käytännössä katsoen elokuuhun saakka. Mikäli yrityksen likviditeetti on heikko, on korvausta syytä hakea tietysti mahdollisimman pian.

Haku tapahtuu Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta

Kustannustuen kolmas hakukierros on auki 23.6.2021 asti. Tarkat ja ajankohtaiset tiedot ja ohjeet tuen hakemiseen liittyen saa löydät Valtiokonttorin sivulta.

Muutama asia kustannustuen myöntämisedellytyksissä on muuttunut viime kierrokseen nähden ja nyt on odotettavissa, että aiempaa useampi yritys tulee saamaan kustannustukea. Keskeisimpiä muutoksia ovat:

• Tukea myönnetään vähintään 2000 €, jos liikevaihto on laskenut yli 30 %, kuluja on ollut yli 2000 €, muita erityisiä esteitä ei ole ja mikäli liikevaihdon lasku johtuu koronasta. -> Nyt siis myös pienillä yrityksillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada tämä 2000 euroa tukena.
• Vaikka yrityksen oma pääoma olisi ollut menetettynä 31.12.2019, voi yritys saada tukea kunhan se ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä. -> Aiemmin tämä esti tuen myöntämisen useimmissa tapauksissa.
• Tukea voidaan myöntää myös sellaisille yrityksille, jotka on perustettu vasta 1.1.2020 tai sen jälkeen. -> Tukimahdollisuus tulee myös sellaisille yrityksille, joiden toiminta on startannut vasta juuri ennen koronaa tai sen jälkeen.
• Palkkojen lisäksi kuluna huomioidaan myös palkkojen sivukulut, joiden katsotaan olevan 20 % palkkojen määrästä
• Toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden vastuunalaisten yhtiömiesten osalta palkkakuluna voidaan huomioida yel-työtulon mukainen määrä. Lisäksi tällöin yrityksen itsensä ilmoittama yel-maksu ja sairausvakuutusmaksu huomioidaan palkan sivukuluna. -> Aiemmilla kierroksilla toiminimiyrittäjän osalta huomioitiin kuluna yksityisnostojen nettomäärä.

Ensimmäisenä tulisi olla yhteydessä oman pankkisi tai pankkien yhteyshenkilöihin. Pandemian alkuaikoina useat pankit ilmoittivat mahdollisuuksista ratkaisuista asiakkaidensa tilapäisiin rahoitusongelmiin. Näitä ovat esimerkiksi limiittimuotoiset luotot ja olemassa olevien lainojen lyhennysvapaaratkaisut. Myös asuntolainoihin ym. yrittäjien henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaviin rahoitustuotteisiin voi hakea joustoa. Sittemmin osa pankeista on palannut normaalimpaan prosessiin esimerkiksi lyhennysvapaiden osalta. Tarkista vallitsevat käytännöt oman pankkisi yhteyshenkilöltä.

Useat julkisen talouden tukimallit kuten esimerkiksi Finnveran takaukset realisoituvat rahoituslaitosten kautta.  

Tärkeää on olla yhteydessä rahoittavaan pankkiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta viimeisessä hädässä. Mikäli poikkeustilanteessa käyttöpääomaa turvaa pankin luottopäätetty rahoitus, voi olla helpompaa neuvotella joustoja myös muiden liikekumppaneiden kanssa. 

Ajantasaiset raportit yrityksesi taloudellisesta tilanteesta saat omalta kirjanpitäjältäsi. 

Hallitus on valmistellut hallituksen esityksen Finnveran kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta nykyisestä 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon. Ensisijainen toimintamalli on, että pankit myöntävät rahoituksen ja Finnvera toimii luottojen takaajana.

Finnvera kykenee aiemman valtuuden nojalla lisäämään yritysrahoitusta 2 miljardilla eurolla, joten valtuuden korotus 12 miljardiin euroon mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin. Noston myötä Finnvera voi kasvattaa riskinottoaan epävarmassa tilanteessa.

Finnvera on lanseerannut Fast track-rahoitusprosessin kasvaneen takaushakemusten määrän käsittelemiseksi. Tällöin Finnveran sivuilta tarkemmin kuvatuin ehdoin takaus voidaan myöntää nopeutetun käsittelyn kautta. Yrityksen näkökulmasta Fast track –asiointi tapahtuu pankin kautta – eli yhteyttä tulisi ottaa omaan pankkiyhteyshenkilöön. Vastaavasti toistaiseksi ei käsitellä hakemuksia, jotka eivät perustu pankin kanssa neuvoteltuun lainaan.

Tarkempaa tietoa Finnveran palveluista löydät täältä. https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille

Lähteet:

https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/kriisi-vaikuttaa-yrityksen-kassavirtaan-katso-kysymyksia-ja-vastauksia-koronan-vaikutuksiin-yrityksen-taloudessa

https://www.finnvera.fi/korona

https://www.finnvera.fi/kasvu/finnvera-takauksen-fast-track-menettely/finnvera-takaus-fast-track

Voit aina hakea muutosta YEL-vakuutusmaksuusi. Huomioithan, että tämä vaikuttaa eläkekertymän lisäksi YEL-vakuutukseen sidottuihin etuuksiin kuten sairaus- ja tartuntatautipäivärahaan.

Jos yrittäjän työpanoksen arvo jää alle vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (7 958,99 € vuoden 2020 osalta), voi YEL-vakuutuksen lopettaa.

Voit muuttaa YEL-vakuutustesi maksueriä itsellesi parhaiten sopivaksi. YEL-maksut voidaan maksaa 1,2,3,4,6, tai 12 kertaa vuodessa. Maksuerien määrä vaikuttaa YEL-maksun määrään. Lisäksi maksulle lasketaan joko korkohyvitystä tai -veloitusta sen mukaan suoritetaanko maksu alku- vai loppuvuodesta. Edullisin vaihtoehto on maksaa maksut yhdessä erässä tammikuussa.

YEL-maksuja on pääasiallisesti mahdollista sopia siirrettäväksi myöhemmäksi, mutta tällöin YEL-maksuun lasketaan korkolain mukaista 8% viivästyskorkoa maksupäivään saakka.

Lähde: https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/yel-maksut-ja-laskuasiat/hae-maksuaikaa-tai-muuta-maksueria/

Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi, mikäli haluat muutoksia YEL-vakuutuksesi määrään, vakuutusmaksujen eräpäiviin tai maksuerien määrään.

Laki työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta vuonna 2020 vaikuttaa YEL-maksuihin 2020-2025 välillä

Työnantajan työeläkemaksuja alennetaan väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Maksunalennus on voimassa 1.5.–31.12.2020 eli se koskee toukokuun ja joulukuun 2020 välisellä ajalla maksettuja TyEL:n alaisia palkkoja. Tilapäinen alennus huomioidaan automaattisesti vakuutusmaksulaskuissa.

Muutos alentaa työnantajan maksuosuutta työeläkevakuutusmaksuista. Alennuksella ei ole vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Alennus koskee sekä sopimustyönantajia että tilapäisiä työnantajia.

Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän tasausvastuuta, joka on eläkkeen tasausosien eläkejärjestelmän tasoinen puskuri. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Työeläkevakuutusyhtiöt eivät voi maksaa asiakashyvityksiä maksunalennusten voimassaoloajalta. Vuoden 2021 vakuutusmaksua alentava, keväällä 2021 asiakashyvityksenä jaettava määrä on siten yksi kolmasosa normaalista.

Laki työntekijän eläkelain mukaisen vakuutusmaksun tilapäisestä alentamisesta vuonna 2020 tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa vuoden 2025 loppuun.

Lähde: https://www.varma.fi/muut/yhtiotietoa/ohjeita-koronatilanteessa/https://www.varma.fi/muut/uutishuone/uutiset/2020-q1/ohjeita-ja-tietoa-asiakkaillemme-koronaviruksen-vaikutuksista/

Useat vakuutusyhtiöt ovat linjanneet, ettei heidän näkemyksensä mukaan koronaviruksen aiheuttama asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos ja siitä aiheutunut myynnin väheneminen kuulu korvattavien vahinkojen piiriin. Suosittelemme kuitenkin tarkistamaan yrityksen vakuutusten ehdot ja tarvittaessa olemaan yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön.

Koronaan liittyviä vahinkoja niiden syistä riippuen voitaisiin mahdollisesti korvata esimerkiksi matkustajavakuutuksesta, sairauskuluvakuutuksesta tai laajasta keskeytysvakuutuksesta.

 

Mikäli tilikauden tulosodotuksesi on merkittävästi muuttunut, kannattaa ennakkoveroihin hakea muutosta. Tämä huomioidaan heti seuraavana erääntyvästä ennakkoveroerästä lähtien. Ole ennakkoverojen muutokseen liittyen yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Suomessa Verohallinto myöntäisi automaattisesti lisää maksuaikaa oma-aloitteisille veroille. Ruotsissa tällaiseen menettelyyn on päädytty. Erääntyneille veroille kannattaa sopia maksusuunnitelma, jolloin vältyt verojen perintään ja ulosottoon siirrolta. Ilman maksusuunnitelmaa tästä aiheutuu myös merkintä verovelkarekisteriin, mikäli erääntyneiden verojen summa on yli 10.000 euroa. Ole verojen maksusuunnitelmassa yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Verojen maksujärjestelyä voi hakea helpotetuin ehdoin 25.3.2020 alkaen. Verojen maksujärjestelyssä jo erääntyneille veroille saa siis lisää maksuaikaa, eli verohallinto ei ryhdy verojen osalta perintätoimenpiteisiin, mikäli niistä on voimassa maksujärjestely.

Niissä maksujärjestelyissä, joita tullaan hakemaan 25.3. alkaen ja viimeistään 31.8.2020, huomioidaan seuraavat muutokset:

• Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä
• Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti
• Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenisi valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

Maksujärjestelyyn pääsee vain, mikäli veroja ei ole vielä siirretty ulosottoon ja mikäli kaikki veroihin ja palkkoihin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet on hoidettu. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi Verohallinnon ohjeistuksen mukaan edelleen estää uuden maksujärjestelyn saamisen.

Jos sinulla on voimassa oleva maksujärjestely ja koronavirustilanteesta johtuvia maksuvaikeuksia, voit tehdä uuden maksujärjestelypyynnön 25.3. alkaen. Tekemällä uuden maksujärjestelypyynnön voit saada helpotetun maksujärjestelyn, mikäli pyyntö täyttää maksujärjestelyyn vaaditut ehdot. Siten aiemmasta käytännöstä poiketen voimassa oleva maksujärjestely ei estä uuden maksujärjestelyn saamista.

Verohallinto on 9.4. ilmoittanut, että verojen maksukehotuksia saapuu tällä hetkellä myös niille yrityksille, jotka ovat tehneet pyynnön helpotetusta maksujärjestelystä. Jos olet hakenut helpotettua maksujärjestelyä, voit jättää Omaveron kautta tulleessa yhteenvedossa saamasi maksukehotuksen huomiotta.

Lähteet:

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/koronatilanne-voit-hakea-yrityksellesi-maksujärjestelyä-helpotetuin-ehdoin-25.3.-alkaen/

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/

Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.3.2020 vahvistanut, että eläkevakuutusyhtiöt voivat myöntää ylimääräistä maksuaikaa TyEL-vakuutuksen mukaisille maksuille. Ylimääräinen viivästyskoroton maksuaika koskee laskuja, jotka perustuvat helmi-toukokuussa maksettaviin palkkoihin. Maksupäivää voi siirtää enintään viiden kuukauden päähän palkanmaksukuukaudesta

Ole yhteydessä omaan eläkevakuutusyhtiöösi, mikäli haluat hyödyntää mahdollisuutta pidennettyyn maksuaikaan.

Työeläkevakuutusmaksua laskettaessa huomioidaan aina 2% vakuutusmaksukorko palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden lopusta eräpäivään. Vakuutusmaksukorko on osa työeläkemaksua ja eräpäivän siirto vaikuttaa siten hieman maksettavaksi tulevaan määrään. Vaikutus on kuitenkin selvästi pienempi, kuin jos maksuun lisättäisiin 8 % viivästyskorko. Eräpäivän siirrosta kannattaa siis sopia vakuutusyhtiön kanssa, mikäli laskua ei kyetä maksamaan ajallaan.

Työnantajan TyEL-maksu tulee tilapäisesti alentumaan 2,6 prosenttiyksikköä. Tyel-maksun alennus koskee 1.5.-31.12.2020 välisenä aikana maksettujen palkkojen vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiöistä ainakin Elo on ilmoittanut, että tilapäinen maksunalennus huomioidaan automaattisesti Tyel-maksuissa. Uskoaksemme myös muut vakuutusyhtiöt tulevat huomioimaan muutoksen automaattisesti.

Yritä mahdollisuuksien mukaan pienentää varastoon sitoutunutta pääomaa pitämällä varasto niin pienenä kuin se tässä tilanteessa on mielekästä.

Pyri saamaan omilta asiakkailtasi ennakkomaksuja etenkin, jos asiakkaan maksukyky on aiemmin ollut heikko.

Eri rahoitusyhtiöt tarjoavat laskurahoituksen palveluita. Tällöin saat myyntilaskuistasi rahat nopeasti tilillesi liiketoiminnan käyttöön. Tämä rahoitusmalli on usein pankin kautta saatavaa rahoitusta kalliimpaa, mutta et tarvitse myyntilaskujesi lisäksi muita vakuuksia. Tilapäisratkaisuna laskurahoitus voi olla toimiva vaihtoehto etenkin, jos pankkirahoitus ei ole kohdallasi vaihtoehto.

Mikäli yrityksesi on pitkällä aikavälillä kunnossa, voit pyrkiä neuvottelemaan maksusuunnitelmia myös toimittajiesi kanssa. Tällöin on hyvä priorisoida liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät toimittajat. Myös toimittajien tarjoamien käteismaksualennusten ym. hyödyntämättä jättäminen säästää kassavaroja lyhyellä aikavälillä.

Mikäli laskuja siirtyy perintään, kannattaa proaktiivisesti olla yhteydessä perintää suorittavaan tahoon maksusuunnitelman laatimiseksi. Lainsäädäntö asettaa enimmäismäärät perintäkuluille (lisätietoa: https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/taloushallinto-ja-maksut/maksut-ja-maksaminen/perinta-317194) ja perintäalalla toimivia valvoo Aluehallintovirasto (https://www.avi.fi/web/avi/valvonta-ja-ilmoitukset1#.VVXbnfntlBd).

Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen täytyy tehdä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä.

Pääomalaina on yhtiölle yksinkertainen keino sijoittaa lisäpääomaa yhtiöön ja vahvistaa tasetta sekä parantaa vakavaraisuutta. Yhtiö voi pääomalainan ottamalla esimerkiksi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden, jos sen oman pääoman määrä on käynyt vähäiseksi. Pääomalaina ei kuitenkaan lisää yhtiön omaa pääomaa, sillä lähtökohtaisesti pääomalainat velkana merkitään taseessa vieraaseen pääomaan.

Osakepääomasijoituksessa yhtiön osakepääomaan sijoitetaan yhtiön ulkopuolisia varoja ilman, että tähän liittyisi osake-, optio- tai muiden sellaisten oikeuksien antamista. Osakepääomasijoitus voi olla esimerkiksi yhtiöllä olevan velan muuntaminen osakepääomaksi (kuittaus).

Osakeanniksi kutsutaan tilanteita, joissa yhtiö antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Osakeannista päättää yhtiökokous tai hallitus yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla. Jos on päätetty antaa uusia osakkeita, ilmoitetaan kaupparekisteriin sekä osakeantipäätös että uudet osakkeet. Uusi osake tuottaa osakkeenomistajan oikeudet pääsääntöisesti osakkeen rekisteröimisestä alkaen.

Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena osakeyhtiöön laitettua omaisuutta osakkeen merkintähintana. Apportti voi olla vain omaisuutta, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei kuitenkaan voi olla apporttina. Apportti voi liittyä myös maksulliseen osakeantiin. Lisäksi apporttia on mahdollista käyttää, kun osakepääomaa korotetaan osakepääomasijoituksella.

Velkasaneeraus eli toiselta nimeltään yrityssaneeraus on yritykselle tai yhteisölle keino selviytyä hankalasta taloudellisesta tilanteesta ja jatkaa toimintaa myös tulevaisuudessa.

Velkasaneerauksen periaatteena on leikata osa veloista pois ja maksaa leikkaamaton velka velkojille maksusuunnitelman mukaisesti erissä. Tämä mahdollistaa sen, että velallisen taloudellinen tilanne parantuu ja toimintaa on vielä mahdollista jatkaa. Toisaalta myös velkojat saavat osan saatavistaan takaisin. Joissain tapauksissa velkasaneerauksen vaihtoehtona on myös konkurssimenettely, joka toimii eri periaatteiden mukaan.

Mikäli velallisen katsotaan olevan maksukyvytön tai arvioidaan, ettei saneerausmenettelyn läpikäynti paranna sen maksuvalmiutta saneerausmenettelyn edellytykset eivät täyty ja ainoana vaihtoehtona voi olla hakea tai hakeutua konkurssiin.

Yrityssaneerausmenettely käynnistyy käräjäoikeudelle toimitettavalla hakemuksella ja mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen käräjäoikeuden määräämää selvittäjä laatii veloille maksuohjelman, joka hyväksytään lopulta käräjäoikeudessa. Vahvistetun maksuohjelman jälkeen velallisyritys suorittaa selvittäjän laatiman ja käräjäoikeuden vahvistaman maksuohjelman mukaisesti osasuorituksia velkojille määrättynä päivänä sovittuun määräpäivään saakka. Kun kaikki maksuohjelman mukaiset erät on maksettu velkojille, on velallinen vapautunut veloistaan.

Tyypillisesti velkajärjestelyn vahvistettu maksuohjelma on noin 5-10 vuoden mittainen ja sen aikana suoritetaan osasuorituksia muutamia kertoja vuodessa.

Saneerausmenettelyyn kuuluu kaikki saneerauksen hakemuspäivään mennessä kertyneet velat. Näin ollen kaikkia hakemuspäivän jälkeisiä velkoja käsitellään normaaleina velkoina

Saneerausmenettelyn ja vahvistetun maksuohjelman jälkeen velallisen toiminta voi jatkua normaalisti eteenpäin. Vahvistetun maksuohjelman noudattaminen ja seuraaminen on velallisen ja velkojien vastuulla, koska selvittäjän rooli päättyy käräjäoikeuden vahvistettua maksuohjelma.

Mikäli velkojalla on perinnässä avoimia saataviaan, jotka kuuluvat velkasaneerauksen piiriin, tulee perintätoimet näiden saatavien osalta keskeyttää. Näiden saatavien osalta velkojan tulee vain huolehtia siitä, että avoimet saatavat ilmoitetaan selvittäjälle määräpäivään mennessä.

Itse saneerausmenettelystä aiheutuu myös maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.

Yritysten kustannustuen toinen hakukierros on auennut ja se päättyy 26.2.2021 klo 16.15

Hakeminen tapahtuu Valtiokonttorin asiointipalvelusta täältä.

Yritysten määräaikaista kustannustukea koskevat lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa ja lait ovat tulleet voimaan 15.12.2020.

Ns. kustannustuki II on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.

Tuen saamisen edellytykset

Uuden kustannustuen tukikausi on 1.6.-31.10.2020. Tukeen vaikuttavat yrityksen joustamattomat kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta.

Jotta yritys, yhdistys tai säätiö voi saada kustannustukea, tuen myöntämiselle asetettujen edellytysten tulee täyttyä. Esimerkiksi yrityksen tukikauden liikevaihdon on pitänyt laskea yli 30 % vertailukauteen nähden. Liikevaihdon lasku todetaan alv-ilmoituksista, jotka tukihakemuksen käsittelevä Valtiokonttori saa automaattisesti.

Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto. Nämä kustannustuen piiriin kuuluvat toimialat nimetään 18.12. annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Jos yrityksen päätoimialaa ei ole nimettynä valtioneuvoston asetuksessa, yritykselle voidaan tästä huolimatta myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa erityisen painavat COVID19-pandemiaan liittyvät syyt liikevaihdon laskulle.

Vertailukausi on tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.

Tuen määrä

Yritykselle määräytyvän kustannustuen tulee olla vähintään 2.000 euroa, jotta se maksetaan. Tukea voidaan myöntää enintään 500.000 euroa yritystä kohti. Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronatukia. Jo myönnetyt tuet huomioidaan kuitenkin kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 800 000 euroa.

 

 

Lisätietoa kustannustuen toisesta hakukierroksesta saat Valtiokonttorin aihetta käsittelevältä verkkosivulta täältä.

Tukien hakeminen Business Finlandin ja ELY-keskuksen kautta ovat sulkeutuneet 8.6.

Nämä aikaisemmat tukimuodot on korvattu uudella kustannustuella ja ravintola-alalle suunnatulla erillisellä tuella.

Tukien hakeminen Business Finlandin ja ELY-keskuksen kautta ovat sulkeutuneet 8.6.

Nämä aikaisemmat tukimuodot on korvattu uudella kustannustuella ja ravintola-alalle suunnatulla erillisellä tuella.

Ravitsemusliiketoiminnalle tarkoitetun väliaikaisen tuen hakeminen avautui 5.6.

Tukea haetaan KEHA-keskukselta

Ravintola-alan yrityksille suunnattu tukipaketti on tarkoitettu myönnettäväksi sekä palkkoihin että sellaisiin kuluihin, joita yritysten on ollut pakko maksaa 4.4.-31.5. väliseltä ajalta, jolloin ravintolat ovat joutuneet pitämään ovensa suljettuna take-away -toimintaa lukuun ottamatta.

Kaksiosaisen tuen tarkoitus on siis auttaa yrittäjiä rajoituksen aikana syntyneissä kuluissa sekä helpottaa palkanmaksun aloittamista ravintolatoiminnan käynnistyessä uudelleen.

Kannattaa huomata, että palkkatuen muodossa myönnettävä Uudelleentyöllistämisen tuki haetaan erikseen KEHA-keskukselta. Sen sijaan joustamattomien kulujen kohtuulliseksi kompensoimiseksi tarkoitettu Hyvitys toiminnan rajoittamisesta on myönnetty pääosin ilman hakemusta 30.6. mennessä ravintola-alalla päätoimisesti toimiville yrityksille, joilla on 4/2020 verottajalle toimitettu alv-ilmoitus.

Mikäli verottajalle toimitettua 4/2020 alv-ilmoitusta ei ole, yritys on henkilöstöravintola tai se ei ole päätoimialaltaan ravitsemusliike, tulisi tukea hakea itse viimeistään 31.8.2020 mennessä.

Tukihakemuksia tehdessä yrityksen tulisi ilmoittaa, mikäli se on hakenut tai sille on myönnetty muuta tukea palkkakustannuksiin kohdistuen.

Uudelleentyöllistämisen tuki:

• Tukea valmiuteen ja kykyyn työllistää työntekijöitä koronaepidemiaa edeltänyttä tilannetta vastaavalle tasolle toiminnan käynnistyessä rajoitusajan jälkeen.
• Tukea voidaan kohdentaa myös henkilöstöpalveluyritysten kautta vuokratyönä tai alihankintana hankitun työn maksamiseen.
• Tuki myönnetään hakemuksesta, viimeinen hakupäivä 31.10.2020.

Lisätietoa uudellentyöllistämisen tuesta ja ohjeet sen hakemiseen: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/mara/tuki-uudelleentyollistamiseen

Hyvitys toiminnan rajoittamisesta:

• Kohtuullinen hyvitys niistä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet rajoitusvelvoitteen aikana.
• Kompensaatio myönnetään tilavuokrista, lvis-maksuista ja muista samankaltaisista joustamattomista juoksevista menoista aiheutuneesta rasitteesta, ei kuitenkaan ainehankintojen tai palkkojen kustannuksista eikä investoinneista.
• Hyvitys suhteutetaan siihen muutokseen, mikä yrityksen myynnille aiheutui rajoitteen aikana.
• Hyvitys on maksettu joukkomaksatuksena 30.6. mennessä päätoimisille ravitsemisyrityksille, joilla on verottajalle toimitettu 4/2020 alv-ilmoitus. Muille yrityksille tuki myönnetään hakemuksesta, viimeinen hakupäivä 31.8.2020.

Hyvityksen ensimmäisenä maksueränä maksettu ennakko perustui laskentakaavaan, jossa säädöksen mukaisesti toiminnan rajoittamisen johdosta arvioitiin 75 %:n myynnin alenemaa ja tästä maksettiin hyvitystä 15 %. Verohallinnolta saatujen lopullisten myyntitietojen pohjalta todellinen myynnin alenema on laskettu huhtikuun alv-ilmoitusten pohjalta, minkä perusteella lopullinen hyvitys suoritetaan. Tässä yhteydessä on havaittu, että maksatuksen piirissä on ollut lähes 600 yritystä, joille ennakkoerä on vastannut koko rajoitusajan hyvitystä, ja lisäksi n. 1200 yritystä, jotka ovat näissä poikkeuksellisissa olosuhteissakin pystyneet ylläpitämään, kehittämään tai jopa laajentamaan liiketoimintaansa niin, ettei oletettua myynnin alenemaa ole syntynyt ennakkomaksua vastaavasti.

KEHA-keskuksen maksatusjohtaja Pauliina Smolanderin mukaan tämä positiivinen huomio tietysti aiheuttaa samalla myös sen, että puhtaasti laskentakaavan perusteella maksettu ja nyt ns. ylimääräiseksi osoittautunut hyvitys on palautettava takaisin. KEHA-keskus lähettää em. yrityksille tuen palautuspyynnöt kesä-heinäkuun aikana. (https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/mara)

Lisätietoa hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/mara/hyvitys-toiminnan-rajoittamisesta

Lähteet:

 

Jos tilanne johtaa töiden vähentymiseen on työnantajalla mahdollisuus lomauttaa työntekijöitä. Tämä tilanteessa missä töiden vähentymistä pidetään väliaikaisena. Jos jostakin syystä tilanne menee sellaiseksi, että voidaan nähdä työtehtävät pysyvästi loppuneeksi, esimerkiksi jouduttaessa lopettamaan toimipiste ja siirtämään toiminnot toiseen yhteen toimipaikkaa, on myös irtisanominen mahdollinen.

Yleisneuvona suosittelemme, että kaikki tähän menettelyyn liittyvät asiat on syytä dokumentoida ja sopia kirjallisesti sekä tehdä tarvittaessa muistioita toimenpiteisiin johtaneista seikoista. Pitää myös muistaa, että lomautus on mahdollinen ylipäänsä vain sillä perusteella, että työt ovat vähentyneet ja yhtiöllä on taloudellisia haasteita. Pelkkä koronavirus ei siis yksinään riitä perusteeksi ja jos sillä ei ole vaikutusta liiketoimintaan, on lomauttaminen laiton.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Tästä ilmoitusajasta ei lähtökohtaisesti voida poiketa.

Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin erikseen sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Jos tällaisesta sovitaan, ei tarvitse noudattaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä mahdollisuudesta keskeyttää lomautus, joten työehtosopimus kannattaa aina myös tarkistaa.

14 vuorokauden ilmoitusajasta ei siis voida yksipuolisesti työnantajan toimesta poiketa. Poikkeaminen on mahdollista tilanteessa, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat ilmoitusajan noudattamatta jättämisestä yhdessä. Jos tämänkaltainen sopimus tehdään, olisi se syytä laatia kirjallisesti.

Lomautuksen voi perua ilmoitusaikana, jos tilanne ehtii muuttua.

Karanteenitilassa tulee lähtökohtaisesti pyrkiä työskentelemään esimerkiksi etänä. Jos henkilölle on kuitenkin määrätty sairausvapaa, tulee silloin noudattaa sairausvapaita koskevaa sääntelyä palkanmaksusta ja kelakorvauksesta.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tällaisen poissaolon ajalta. Lähtökohtaisesti työntekijällä ei tällaisessa tilanteessa ole myöskään oikeutta Kelan etuuksiin.

Työntekijällä on pakottavista perhesyistä oikeus olla tilapäisesti poissa töistä. Mikäli työntekijän pienillä lapsilla ei ole hoitopaikkaa työpäivän ajaksi, voidaan kyseessä arvioida olevan pakottava syy, jonka takia työntekijöillä on oikeus olla palkatta poissa työstä.

Tällä hetkellä päiväkodit ovat yhä auki, mutta mikäli lapsella on vähäisiäkään oireita, ei lasta saa tuoda hoitoon. Tällöin päivähoito on estynyt lapsen sairauden takia ja työntekijällä saattaa työehtosopimuksen mukaan olla oikeus saada palkkaa sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Monissa työehtosopimuksissa oikeus palkkaa on kolmelta työ- tai kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien.

Ensimmäisenä kannatta selvittää, voitaisiinko työntekijöille tarjota jotain muuta työtä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Mikäli asiakas estää työntekijöiden pääsyn työmaalle, eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä, voidaan tätä säännöstä soveltaa. Tällöin palkkaa joudutaan maksamaan enintään 14 päivältä.

Asiakkaan kanssa tehty sopimus velvoittaa myös asiakasta mahdollistamaan sopimusten mukaisten töiden suorittamisen. Siten asiakkaan kanssa on tällaisessa tilanteessa syytä neuvotella siitä, miten yritykselle esimerkiksi palkkakuluina aiheutunut vahinko korvataan ja miten esimerkiksi urakkasopimuksissa mahdollinen kielto vaikuttaa sovittuihin töihin ja aikatauluihin.

30.4. vahvistettu poikkeuslaki (HE45/2020) pidentää tilinpäätösten laatimisajankohtaa ja yhtiökokousten pitämiseen liittyviä määräaikoja väliaikaisesti. Verohallinto puolestaan on jo aikaisemmin myöntänyt kuukauden pidennyksen yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoitusten jättämiselle.

Veroilmoitukset: Määräaikaa on koronaepidemian seurauksena verohallinnon päätöksellä pidennetty kuukaudella. Jättöaika joulukuussa 2019 tai tammi-helmikuussa 2020 päättyneillä tilikausilla on väliaikaisesti viisi (5) kuukautta tilikauden päättymisestä.

Tilinpäätös 30.11.2019-29.2.2020 päättyneiltä tilikausilta

Kirjanpitolain 3 luvun 6 pykälän sekä yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräysten estämättä on tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittavissa viimeistään 30.6.2020.

Huom: 29.2.2020 päättyneiden tilikausien osalta poikkeuslaki ei siis tuo pidennystä normaaliin neljän kuukauden laatimisaikaan.

Muutoksista huolimatta vuoden 2020 puolella päättyneiltä tilikausilta yhteisöjen täytyy tai on täytynyt antaa veroilmoitus jo tätä aiemmin:

Yhteisön veroilmoitus 30.11.2019 päättyneeltä tilkaudelta on pitänyt antaa maaliskuussa 2020 ja 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta annettavan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 1.6.2020.

Yhtiökokous 30.9.2019 – 31.3.2020 päättyneiltä tilikausilta

Yllämainitun mukaisesti päättyneiden tilikausien yhtiökokoukset tulee pitää viimeistään 30.9.2020. Maaliskuun 2020 jälkeen päättyneiden tilikausien jälkeen pidettävät yhtiökokoukset tulee pitää normaalin 6kk puitteissa tilikauden päättymisestä.

Hallituksen esitykseen eduskuntakäsittelyssä tehdyn lisäyksen mukaan poikkeuslain 5 pykälän nojalla yhdistyksen kokous, joka olisi sääntöjen määräyksen mukaan tulisi järjestää elokuun 2020 loppuun mennessä, voidaan sääntöjen estämättä pitää viimeistään 30.9.2020.

Taloushallintoliitto suosittelee:

Avoimuuden ja selkeyden vuoksi Taloushallintoliitto suosittelee, että esimerkiksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhteydessä mainittaisiin, mikäli poikkeuslain sallimaa määräaikaa on hyödynnetty.

Vaikka poikkeuslaki mahdollistaa tilinpäätöksen lykkäämisen mainituilla tavoilla, kannattaa kuitenkin harkita, mikäli toiminta normaaliaikataulujen puitteissa olisi mahdollista.

Verohallinto edellyttää osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä, että ne antavat veroilmoituksen 12/2019 päättyneltä tilikaudelta viimeistään 1.6.2020. Jos tässä kohtaa tekee virheitä vahingokseen, voi rahoja joutua odottamaan pitkään. Verotuspäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat pitkiä – jopa vuoden ellei ylikin. Veroilmoituksen laatiminen edellyttää käytännössä tilinpäätöstasoista tietoa.

Lähde: https://uutiset.taloushallintoliitto.fi/news/veroilmoitus-tilinpaeaetoes-ja-yhtioekokous-muuttuneet-maeaeraepaeivaet-koronaepidemian-vuoksi-401141

Vireillä on lakimuutos, jolla on tarkoitus rajoittaa velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin

Konkurssiin haettavan yhtiön tulee olla maksukyvytön. Konkurssilaissamme yritys katsotaan maksukyvyttömäksi tilanteessa, jossa se ei ole maksanut velkaansa viikon kuluessa siitä, kun sille on annettu maksukehotus. Tulevan väliaikaisen lakimuutoksen tarkoitus on muokata tätä sääntöä edellyttäen pidempiaikaista maksukyvyttömyyttä ennen kuin velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.10.2020 saakka. Seuraamme tilannetta.

Katso myös: Mitä tarkoittaa velkasaneeraus ja miten se voi auttaa yrityksiä selviämään? Ja Mitä jos yritystoiminnan tappio uhkaa omaa pääomaa?

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Tästä lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

Kirjanpitolautakunta antoi 25.3.2020 yrityksille omaehtoisen poikkeusluvan tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiseksi. Kirjanpitovelvollinen saa laatia tilinpäätöksensä KPL 3:6 §:n säätämästä määräajasta (4 kuukautta tilikauden päättymisestä) poiketen edellyttäen, että

1. tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinti on mahdollista laissa asetetun määräajan puitteissa;
2. kirjanpitovelvollisen hallitus tai sitä vastaava toimielin tekee asiasta päätöksen ennen KPL 3:6 §:n mukaisen määräajan päättymistä; ja
3. kohdan 2 tarkoittamasta päätöksestä ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetietona.

Tämän omaehtoisen ja yleisen poikkeusluvan vuoksi yksittäisen kirjanpitovelvollisen ei tarvitse tehdä itse hakemusta kirjanpitolautakunnalle koronaepidemian aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Poikkeuslupa koskee ennen 25.3.2020 päättyneitä tilikausia.

Verohallinto on pidentänyt yhteisöjen, kuten osakeyhtiöiden veroilmoitusten määräaikaa yhdellä kuukaudella. Veroilmoitus tulee siis nyt antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lisäaikaa ei tarvitse erikseen hakea eikä lisäajalta myöskään määrätä myöhästymismaksua. Tämä tilapäinen muutos koskee niitä yhteisöjä, joiden tilikausi on päättynyt joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana.

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Myös veroilmoitusten jättämisen aikatauluista lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

Yrityksen tilinpäätöksen valmistuessa koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vallitessa tulisi huomioida epidemian vaikutuksia taloudelliseen tilanteeseensa myös näissä dokumenteissa siten kuin laki ja asetukset vaativat.

Siinä tilanteessa, kun yritys ei ole esim. valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista –nojalla vapautettu toimintakertomuksen laatimisesta; on toimintakertomus luontevin paikka ottaa kantaa koronaviruksen vaikutuksiin osakeyhtiön liiketoiminnan kannalta. On kuitenkin huomioitava, että em. asetus vaatii myös pien- ja mikroyrityksiä kuvaamaan liitetiedoissa esimerkiksi tilikauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia sekä näiden taloudellista merkitystä.

On huomioitava, että toimialasta sekä liiketoiminnan luonteesta riippuen kuvattavat vaikutukset voivat vaihdella hyvin kokonaisvaltaisista ja konkreettista muutoksista ehdollisempiin ja välillisempiin vaikutuksiin.

Selkeää on kuitenkin, että harva yritys on tilanteessa, jossa se voisi välttää koronaepidemian tai siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutukset. Näin ollen, tilinpäätökseen voi olla hyvä liittää esim. seuraavan kaltainen varauma:

“Maailmanlaajuinen COVID-19 pandemia käynnistyi tilikauden päättymisen jälkeen ja on käynnissä edelleen. Sen vaikutuksia arvioidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.”

Vastaavasti lakisääteisten toimielinten eli keskeisesti hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan tulisi oman lakisääteisen roolinsa puitteissa huomioida miten esimerkiksi yllä oleva lausuma näytetään toiminnassa toteen.

Hallituksen osalta keskeistä on arvioida millä tiedoin ja millä toimin yritys varautuu ja sopeutuu koronaepidemian sekä siitä johdannaisten toimien aiheuttamiin muutoksiin. Toimitusjohtajan osalta yhtä keskeistä on arvioida vastaavia asioita – sisältäen myös näkökulman siitä, miten oheinen informaatio saadaan mahdollisimman sujuvasti hallitukselle tiedoksi. Samaten on tärkeää tunnistaa konkreettiset keinot, joilla sopeuttamistoimet viedään käytäntöön.

Talous- ja palkkahallinnon tuottaman informaatio tulee olla hyödynnettävissä yllä mainittuihin tarkoituksiin. Hallituksen näkökulmasta taloustietoja tulisi kyetä tarkastelemaan eteenpäin katsovasti huomioiden, miten yrityksen kassavarainto kehittyy, mitkä ovat odotettavat suurimmat meno- ja tuloerät kassavaikutteisesti, mitä kuluja voidaan poikkeustilanteessa karsia ja millä aikavälillä sekä miten saatavien kotiutuminen vaikuttaa yrityksen kassatilanteeseen. Keskeistä on myös ymmärtää, mitä tapahtuu, jos oletukset tulevaisuuden liiketoiminnan laajuudesta muuttuvat merkittävästi. Konkreettiset toimet voivat vastaavasti koskettaa saatavien muistuttamista, maksupolitiikan uudelleen suunnittelua sekä tunnistettujen esim. viranomaisvetoisten helpotusten lunastamista. Samaten voidaan tuottaa aineistoa tukemaan häiriöluototuksen hakua.

Mikäli talous- ja palkkahallinto on ostettu palveluna ja yritystoiminta hiipuu koronakriisin ajaksi esimerkiksi ehdottomaan minimiin, kannattaa tämäkin toiminta suunnitella valitun kumppanin kanssa siten, että ostettu palvelu vastaa tämän ajan vaadittua minimitasoa, josta voidaan harkitulla hetkellä palata taas normaalimpaan arkeen.

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Tästä lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

Jo myytyjen ja peruuntuvien palvelujen hinnanpalautusohjeiden tulisi lähtökohtaisesti olla määriteltynä käytetyissä sopimusehdoissa (omissa tai vakiosopimusehdoissa). Mikäli omassa sopimuksessa viitataan esimerkiksi alan yleisiin toimitus-/sopimusehtoihin tms., kannattaa vastausta ensisijaisesti selvittää niistä. Yleisen tulkinnan mukaan Koronaviruksen kaltainen pandemia voidaan suurella todennäköisyydellä tulkita force majeure esteeksi eli ylipääsemättömäksi syyksi, jonka ei voida katsoa olevan toimittajan vastuulla.

Kannattaa toki huomioida, että kaupallinen ja juridinen tulkinta ovat kaksi erillistä asiaa. Vaikka juridista velvoitetta ei olisi, voi kuitenkin olla syytä pyrkiä tilanteen mukaan löytämään ratkaisu, jossa asiakas tulee olosuhteisiin nähden hyvin palvelluksi ja jatkaa asiakassuhdettaan poikkeustilanteen jälkeen.

Jos sopimus on suullinen tai sen ehdot eivät mahdollista force majeureen vetoamista, voidaan peruuntuneesta palvelusta joutua palauttamaan rahat. Tämänkaltaisessa tilanteessa on yrityksen liiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisu, joka ei aiheuta yhtiölle kriittisiä tulonmenetyksiä tai maksuvaikeuksia.

Lähtökohtaisesti yritys voi aina keskustella asiakkaan kanssa ja pyrkiä siirtämään palvelun toimittamista tai tarjoamaan sitä myöhäisempänä ajankohtana (esim. siirretyt ryhmäliikuntatunnit, esitykset, tapahtumat jne.)

Asiakas voi peruuttaa tilauksensa, jos teidän välisellänne sopimuksella se on todettu mahdolliseksi. Jos sopimus ei peruutusta mahdollista, asiakkaan on otettava tilaamansa palvelu vastaan ja maksaa se vaikkei hän sitä haluaisi. Tilanteessa ei ostajan kannalta ole kyse ylivoimaisesta esteestä, kun hän ei ole estynyt maksamasta palvelua. Jos ostaja kuitenkin ilmoittaa halustaan peruuttaa palvelun ostaminen, tulee myyjän pyrkiä minimoimaan aiheutuvat kustannukset esimerkiksi selvittämällä voiko palvelun myydä jollekin muulle.

Jos olet epävarma siitä, mitä sopimuksessanne on sovittu menettelystä tämänkaltaisessa tilanteessa, tarkista se välittömästi. Ilmoita myös viivytyksettä esteestä ja sen ennakoiduista vaikutuksista tilaajalle. Mikäli et ole vielä varma kaikista vaikutuksista, on kuitenkin todennäköisesti parempi ilmoittaa toimitushaasteista ja täydentää ilmoitusta, kunhan yksityiskohdat selkiävät. Toimittajana sinulla on velvollisuus pyrkiä minimoimaan esteen vaikutukset.

Näyttövelvollisuus esteen olemassaolosta ja vaikutuksista on toimittajalla. Tämän vuoksi kannattaa pyrkiä dokumentoimaan este ja sen vaikutukset, jotta mahdollisessa riitatilanteessa tieto olisi saatavilla.

On mahdollista, että koronavirusepidemian laajennuttua globaaliksi pandemiaksi, ei koronasta aiheutuvia suoritushäiriöitä ja muita seuraamuksia voitaisi enää jatkossa lukea ylivoimaiseksi esteeksi. Monet seuraamuksista ovat jo nyt nähtävillä eikä niitä ehkä sen takia voisi kelpuuttaa ennakoimattomiksi ylivoimaisiksi esteiksi.

Tämän vuoksi saattaa olla paikoillaan harkita erillisen ”koronaehdon” lisäämistä omiin sopimuksiin. Tämmöisellä ehdolla voitaisiin sopia esimerkiksi joustoista toimitusajoissa tai mahdollisuuksista hinnan muutoksiin tilanteissa, joissa esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden hinnat kallistuisivat merkittävästi ennen tilauksen täyttämistä.

Laki yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä tuli voimaan 8. huhtikuuta. Laki on voimassa 30. kesäkuuta 2020 asti.

Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittaja tai yhtiömuodossa.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä

• yritystoiminnan lopettamista,
• yrittäjien eläkelain mukaisesta vakuutuksesta luopumista,
• yrityksen lopettamistoimia.

Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

Lähde: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yrittajille-oikeus-tyottomyysturvaan-koronavirusepidemian-vuoksi

 

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

1. Yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
3. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020. Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät.

Lähde: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yrittajille-oikeus-tyottomyysturvaan-koronavirusepidemian-vuoksi

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, mikäli yrittäjä on määrätty tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Yrittäjä voi saada tartuntatautipäivärahaa myös niissä tilanteissa, joissa yrittäjän alle 16-vuotias lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi, eikä yrittäjä tästä syystä voi tehdä töitä.

Tartuntatautipäivärahan myöntäminen ei edellytä, että yrittäjä olisi työkyvytön. Kelan mukaan päivärahaa ei kuitenkaan saa, mikäli työtä tehdään etätyönä eikä ansionmenetystä synny. Tartuntatautipäivärahaa ei myöskään saa sillä perusteella, että noudattaa hallituksen suositusta jäädä kotiin kahdeksi viikoksi ulkomaanmatkan jälkeen.

Yrittäjän osalta tartuntatautipäiväraha määräytyy sen YEL-vuosityötulon perusteella, joka on voimassa, kun poissaolo alkaa. Tartuntatautipäiväraha myönnetään koko työstäpoissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.

Yrittäjällä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Mikäli kyseessä on YEL-vakuutettu yrittäjä, omavastuuaika on sairastumispäivä, jonka jälkeisestä ajalta sairauspäivärahaa voi saada. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, eli maanantaista lauantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy YEL-työtulon pohjalta laskettavan vuositulon perusteella. Mikäli yrittäjä saa myös palkkatuloa työskentelystä toiselle, voi tämä yli 10 arkipäivän sairaustapauksissa vaikuttaa maksettavaan sairauspäivärahaan.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha ei siten määräydy elinkeinotoiminnan tuloksen perusteella tai sen perusteella paljonko yrittäjä on nostanut yrityksestään palkkaa.

Jotta yrittäjä saisi heti sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen sairauspäivärahaa, tulee hänellä yleensä olla vähintään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Tällainen todistus saattaa olla mahdollista saada myös etänä. Mikäli sairastuminen kestää yli 10 arkipäivää, edellytetään yleensä vähintään lääkärin A-todistusta.

Kela alkaa maksaa uutta väliaikaiseksi tarkoitettua tukea vanhemmille, jotka ovat jääneet koronaepidemian vuoksi hoitamaan lastaan kotiin, ja sen vuoksi joutuneet ottamaan palkatonta vapaata työstään. Lisäksi tukea voi saada henkilö, joka on ohjattu karanteeninomaisiin oloihin matkalta paluun seurauksena.

Epidemiatukea voi nyt hakea Kelasta poikkeusolojen ajalta (ainakin 16.3.-13.5.2020 välillä). Jos poikkeusolot päättyvät aikaisemmin, myös tuen maksaminen lakkaa. Tukea voi hakea myös takautuvasti.

Tukea voi hakea huoltaja, kun hoidettava lapsi on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksen 1.–3. luokalla, perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai saanut päätöksen erityisen tuen tarpeesta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta.

Tukea voi saada yhdessä taloudessa kerrallaan ainoastaan yksi huoltaja. Tuen määrään ei vaikuta haijan tulotaso tai lasten määrä, vaan se on vakioitu 28,94 euroon arkipäivältä eli 723,5 euroon kuukaudessa.

Epidemiatukea eivät voi saada lomautetut, työttömät eivätkä äitiys-, isyys-, tai vanheimpainvapaalla tai hoitovapaalla olevat henkilöt.

Hakemukseen pitää liittää työnantajan todistus palkattomasta poissaolosta, joka johtuu koronaepidemiasta. Liitteeksi käy myös muu selvitys, jossa kerrotaan vastaavat tiedot. Myös hakijan työnantaja voi lähettää todistukseen tarvittavat tiedot Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11324608

 

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun se maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa.

Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

• kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä
• sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi
• EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Lähde: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

• Mikäli työntekijä on oireeton, eikä hän ole altistunut virukselle, eli ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, häntä ei voida velvoittaa tarkastukseen.
• Mikäli työntekijä on ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, hänet voidaan määrätä karanteeniin, jolloin hän ei myöskään saa tulla työpaikalle.
• Mikäli työntekijällä on koronaviruksen oireita, hänet voidaan määrätä eristykseen, jolloin hän ei saa tulla työpaikalle.
• Karanteeniin ja eristykseen määräämisestä päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri (tartuntatautilain 60 §).

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

• Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4) kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.
• Työnantajalla ei ole oikeutta koronan vuoksi siirtää tai peruuttaa jo myönnettyä vuosilomaa.

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Mikäli työnantaja on hyväksynyt työntekijälle vuosiloman tai muun vapaan, ei sitä voida yksipuolisesti perua kummankaan osapuolen toimesta. Lomien tai muiden vapaiden siirtämisestä on kuitenkin mahdollista neuvotella ja sopia osapuolten kesken, mutta ehdotettuihin muutoksiin tai toiveisiin ei ole pakko kummankaan osapuolen suostua.