Monessa perheyrityksessä pelätään hetkeä, jolloin valta vaihtuu. Lappset Groupin hallituksen varapuheenjohtaja Johanna Ikäheimo on nähnyt aitiopaikalta, miten sukupolvenvaihdos tehdään niin, että sekä yritys että perhesopu säilyvät. 

”Täällä ei voi olla kaksipäistä kotkaa päättämässä asioista.” 

Nämä sanat Johanna Ikäheimo sanoi isälleen, Lappset Group Oy:n perustajalle, kun sukupolvenvaihdos oli ajankohtainen parikymmentä vuotta sitten. Ikäheimo viittasi tilanteeseen, joka on monelle suomalaiselle perheyritykselle tuskallisen tuttu: niin sanottuihin kulmahuonetarinoihin. 

”Tiedämme kaikki ne tarinat, joissa matriarkka tai patriarkka luovuttaa vallan paperilla, mutta jää silti istumaan kulmahuoneeseen ja tekee näkymättömiä – tai hyvinkin näkyviä – päätöksiä ohi uuden johdon”, Ikäheimo kuvailee. 

Lappsetilla tehtiin toisin. Kun isä luopui hallituksen puheenjohtajuudesta, hän luopui myös fyysisestä työtilastaan. 

”Hänelle jäi vain pieni postilaatikko. Ei huonetta, ei paikkaa mihin tulla lukemaan lehteä. Se oli signaali koko organisaatiolle: valta on nyt oikeasti vaihtunut.” 

Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen taustalla systemaattinen suunnittelu

Vaikka lopullinen vallanvaihto oli konkreettinen, sitä ei tehty hetkessä. Ikäheimo kiittelee isänsä järjestelmällistä työtä ja systemaattista suunnittelua, jonka hän oli aloittanut jo kauan ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta. 

”Isäni ymmärsi aloittaa suunnittelun ajoissa. Hän teki tarkan suunnitelman sekä taloudellisesta että henkisestä sukupolvenvaihdoksesta”, Ikäheimo kertoo. 

Taloudellinen puoli vaati verotuksellista ennakointia ja puskureiden keräämistä, jotta yritys ei kaatuisi perintö- tai lahjaverojen alle. Henkinen puoli taas vaati pelisääntöjä ja harjoittelua, kun johdon vastuu oli siirtynyt uudelle sukupolvelle. 

”Me harjoittelimme pari vuotta uusia rooleja. Isän oli omaksuttava uusi rooli: hän ei voinut enää kuljeskella tehtaalla heittämässä ilmoille mielipiteitä, koska työntekijät ottivat ne käskyinä. Opettelimme, että päätöksenteko kulkee vain nykyisen johdon kautta.” 

”Yrityksen etu menee aina yksilön edelle”

Perheyrittäjyys on tasapainoilua tunteiden ja numeroiden välillä. Ikäheimo korostaa, että perhe on lopulta tärkein, mutta yritystä johdettaessa järjestys on ehdoton: yrityksen etu menee aina yksilön edun edelle. 

Perheyrityksissä liiketoiminnan ja perhesovun tasapainottelua ei voi välttää parhaallakaan suunnittelulla tai ennakoinnilla. 

”Kaikissa perheyrityksissä on haasteita ja kiperiä hetkiä. Mekin olemme joutuneet tekemään kipeitä ratkaisuja”, Ikäheimo paljastaa avoimesti. 

Ikäheimon mukaan salaisuus on etukäteen sovituissa pelisäännöissä. Selkeä suunnitelmallisuus, ennakointi ja harjoittelu pitävät sekä liiketoiminnan että perhesovun oikeilla raiteilla. 

”Meillä on omistajastrategia ja selkeät säännöt siitä, miten perheenjäseniä kohdellaan töissä. Kun ovi aukeaa tehtaalle tai toimistoon, olemme työntekijöitä tai johtajia, emme omistajan hattu päässä. Meillä on täysin tasa-arvoinen suhde kaikkiin muihin työntekijöihin nähden, ja vaatimustaso on sama. Olemme nähneet, että todella haastavistakin tilanteista selviää”, summaa Ikäheimo. 

Miten varmistaa yrityksen elinvoima yli sukupolvien?

Johanna Ikäheimo avaa lisää ajatuksiaan omistajuuden ja johtamisen kipupisteistä tulevassa Aallonharjalla-tapahtumassa 21.1.2026. 

Maksuton virtuaalitapahtuma keskittyy yritystoiminnan pitkän tähtäimen suunnitteluun, exitiin ja sukupolvenvaihdoksiin.