Valitse sivu

Joululahjojen hankinta alkaa pian olla ajankohtaista eli henkilöstölahjojen verovapauden edellytykset kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.  Jos suunnittelet henkilöstölahjojen hankintaa etkä ole varma verovapauden edellytysten täyttymisestä, suosittelemme varmistamaan asian omalta kirjanpitäjältä ennen hankintaa. Näin vältytään tilanteelta, jossa lahja joudutaan käsittelemään saajalleen veronalaisena palkkatulona.

Milloin henkilöstölahja katsotaan vähäiseksi lahjaksi?

Työntekijöille annettavat lahjat jaetaan merkkipäivälahjoihin sekä muihin vähäisiin lahjoihin, joihin myös joululahjat kuuluvat.

Vähäiset muut lahjat ovat verovapaita, kun ne annetaan kollektiivisesti koko henkilökunnalle ja niiden arvo on Verohallinnon ohjeen mukaan yhteensä enintään 100 euroa työntekijää kohden kalenterivuodessa. Jos esimerkiksi kesälahjaan käytetään 50 euroa, joululahjan arvo voi olla enintään 50 euroa. Lahjan on oltava muuta kuin rahaa tai rahaan verrattava suoritus (ks. lahjakortit).

Merkkipäivälahjat (esimerkiksi tavanomaiset pyöreät syntymäpäivät tai eläkkeelle siirtyminen) eivät sisälly tähän 100 euron vuosirajaan. Merkkipäivälahja voi olla saajalleen verovapaa, kun lahjan arvo on kohtuullinen eli enintään 1–2 viikon bruttopalkkaa vastaava, lahja on työnantajan valitsema ja työnantaja noudattaa samaa lahjakäytäntöä kaikkien työntekijöiden kohdalla. Lahjan on oltava muuta kuin rahaa tai rahaan verrattava suoritus (kts. lahjakortit).

Lahjakortin verovapaus

Lahjakorttien osalta on hyvä muistaa, että vain riittävän yksilöity lahjakortti voi olla verovapaa. Yksilöinniksi ei riitä, jos päivittäistavarakaupan lahjakortista on rajattu pois alkoholi ja tupakka. Riittäväksi yksilöinniksi voidaan katsoa esimerkiksi se, että saaja voi tietyllä summalla valita itselleen kinkun, kalaa tai kalkkunaa kauppaliikkeen lihatiskiltä. Pelkkä työnantajan oma määräys käyttötarkoituksesta ei riitä, jos lahjakorttia voidaan tosiasiassa käyttää liikkeen tai palveluntarjoajan koko valikoimaan. Rajauksen on oltava toteutettu niin, että lahjakortilla voi hankkia vain työnantajan ennalta määrittämän esineen, tuoteryhmän tai palvelun.

Vapaasti käytettävät lahjakortit, joilla työntekijä voi itse valita tuotteet koko valikoimasta, katsotaan yleensä veronalaiseksi palkkatuloksi.

Mitä verohallinto ohjeistaa henkilöstölahjoista?

Lainaus Verohallinnon ohjeesta:

Työnantajan työntekijöilleen esimerkiksi joululahjaksi antamat lahjakortit ovat verovapaita, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Lahja annetaan koko henkilökunnalle.
  • Lahjakortin arvo on enintään 100 euroa.*
  • Lahjakortti on henkilökohtainen eli nimetylle työntekijälle annettu.
  • Työnantaja on rajannut lahjakortin käyttökohteen tietystä paikasta hankittavaan esineeseen tai palveluun eikä lahjakortilla voi hankkia muuta. Lahjakortti voi oikeuttaa valitsemaan tuotteen tai palvelun useiden samanlaisten tuotteiden tai palveluiden joukosta taikka tuotteen tai palvelun useiden erilaisten tuotteiden tai palveluiden joukosta.
  • Lahjakorttia ei voi muuttaa rahaksi.

Lahjakorttia voidaan pitää yksilöitynä silloin, kun työnantaja on valinnut tietyn yrityksen tai palveluntarjoajan tuotteen, tuotteet, tuoteryhmän tai palvelun, johon lahjakorttia voi käyttää. Yksilöimätön lahjakortti puolestaan on tyypillisesti lahjakortti jonkin tietyn liikkeen tai tavaratalon koko valikoimaan. Tällainen yksilöimätön lahjakortti on työntekijän palkkaa, koska työntekijä päättää työnantajan sijaan, mitä hän hankkii lahjakortilla.

*huom. vähäisten lahjojen arvo vuodessa yhteensä ei saa ylittää 100 euron rajaa

Lisätietoja ja esimerkkejä löydät Verohallinnon ohjeesta: Henkilökuntaedut verotuksessa – vero.fi.

Artikkelin on koostanut Aallon taloushallinnon asiantuntija Merja Kolehmainen.