Heti ensimmäisillä ajotunneilla opetellaan kääntämään katse auton keulasta kauemmas tiehen, jotta eteen osuviin asioihin ehtisi reagoida. Sama perusperiaate pätee yrityksen talouden johtamiseen ja kassavirran hallintaan. Harmillisen moni yritysjohtaja kuitenkin käyttää päivänsä erilaisia tulipaloja sammutellen ja välittömästi edessä olevien asioiden ratkomiseen. Tällöin aikaa ja energiaa riittää harvemmin pitkän aikavälin taloudellisille näkymille ja niiden suunnitteluun.
Talouden näkymiä tarkastellessa on täysin inhimillistä keskittyä helpommin ymmärrettävään tuloslaskelmaan ja unohtaa tase. Rahavarojen riittävyyttä ja kassan ennustamista voisi kuitenkin pitää yrityksen kannalta jopa tärkeämpänä asiana. Harvempi yrittäjä myöskään rakentaa taloudellisia vaihtoehtoskenaarioita mahdollisten epäonnistumisten tai muiden suunnittelemattomien tapahtumien varalle. Raha on yritykselle kuin polttoaine, jota ilman matka päättyy. Samaa vertauskuvaa hyödyntäen, kassavirtaennustetta voisi verrata tarkkaan bensamittariin, paikkansa pitävään kulutuksen ennakoimiseen ja sen pohjalta optimoituun ajosuunnitelmaan.
Miksi kassavirtaa tulisi ennustaa?
Etenkin sellaisten yritysten, joilla on suuria investointitarpeita tai joiden toimintaan sitoutuu paljon käyttöpääomaa, on hyvä muistaa, että tuloslaskelmasta nähtävillä oleva voitto ei vastaa yrityksen kassavirtaa. Kannattavakin yritys voi ajautua maksuvaikeuksien vuoksi ongelmiin, ellei yrityksen johdossa ymmärretä tuloslaskelman, taseen ja kassavirran suhdetta ja yhteyksiä. Hyvin omavaraisten, vahvan maksuvalmiuden yritysten taas kannattaa pitää mielessään, että suurten ylimääräisten rahavarojen makuuttaminen yrityksen tilillä ei välttämättä ole optimaalinen vaihtoehto yrityksen omistajien kokonaistuoton näkökulmasta – ellei kyseessä ole esimerkiksi tietoinen valinta yrityksen nettovarallisuuden kasvatukseen tai investointitarpeisiin varautumiseen.
Yrityksen kannattaa ottaa käyttöönsä kassavirtaennuste ylittäessä tietyn kokoluokan. Viimeistään tämä kannattaa tehdä tilanteessa, jossa yrittäjä ei enää voi hallita kaikkea tietoa omassa päässään. Tuo on usein se vaihe, jossa näkyvyys omaan liiketoimintaan hämärtyy ja ennustettavuus kassavirtaan ja rahojen riittävyyteen heikkenee nopeasti.
Tässä vaiheessa on hyvä huomata, että kassavirtaennustamiseen on erilaisia menetelmiä riippuen siitä, puhutaanko lyhyen vai pitkän aikavälin ennustamisesta. Ennen ennustemenetelmän valintaa tulisikin määritellä mihin käyttötarkoitukseen ennustetta tarvitaan.
Lyhyen aikavälin kassavirtaennuste auttaa hahmottamaan kassan saldoa päivätasolla
Lyhyen aikavälin kassavirtaennuste perustuu useimmiten dataan, joka on jo talousjärjestelmissä. Tämän tiedon perusteella voidaan ennakoida hyvin lyhyellä aikavälillä saatavat ja toisaalta lähtevät maksut. Käsin tehty lyhen aikavälin kassavirtaennuste on usein työlästä ja monet sen aloittaneet yritykset, luopuvatkin siitä nopeasti kokiessaan, että siitä saatu hyöty ei vastaa käsityöhön käytettyä aikaa. Tämä on toki täysin ymmärrettävää, ellei olla ongelmissa likviditeetin kanssa, jolloin kassan saldoa voi olla tarpeen ennakoida päivätasolla.
Pitkän aikavälin kassavirtaennuste auttaa yritystoimintaa strategisella tasolla
Sen sijaan esimerkiksi kasvavan, investointeja tekevän ja voittoa jakavan yrityksen, olisi tärkeää suunnitella rahoituksen riittävyys useiden kuukausien tai jopa vuosien päähän. Pitkän aikavälin kassavirtaennuste tehdään tulos- ja tase-ennusteen johdannaisena, jossa ei pyritäkään ennustamaan päiväkohtaista kassanvaihtelua vaan keskitytään yrityksen keskimääräisen kassan kehityksen ennakointiin pidemmällä aikavälillä. Pitkälle aikavälille tehty ennuste on tärkeä työväline jokaiselle strategisesti ja suunnitelmallisesti toimivalle yritykselle, sillä se antaa johdolle muun muassa näkymän rahavarojen riittävyyteen valittua strategiaa toteuttaessa.